Outi Heiskanen 1937–2022

Kuva: Heini Lehväslaiho

Helsingin Taiteilijaseura kunnioittaa hiljattain edesmenneen kunniajäsenemme Outi Heiskasen muistoa ja ottaa osaa läheisten ja ystävien suruun runolla, jonka on kirjoittanut taiteilijaryhmä Taivaallisen Akatemian taiteilija Heini Lehväslaiho:
 
metsässä seinätön talo
vailla kattoa, lattiaa, seininä valo
joku on poistunut
varjo vielä portailla
pimeyden reunoja pystyssä pitää
lähtijän sisäinen palo
 
Muistokirjoituksen on kirjoittanut Outin pitkäaikainen ystävä, taiteilija Marjatta Hanhijoki.

Outi lähti eilen

 

Heis
Outi Heiskanen 1937–2022
taidegraafikko, akateemikko

 

Inari Krohnilta tuli tekstiviesti lauantaina 1.10.2022
Outi lähti eilen.

Outi liikkui erilaisissa saleissa, niin silkillä vuoratuissa kuin sammaleilla ja risuilla tilkityissä ja oli niissä kaikissa kuin kotonaan. Hän oli taidegraafikko, mutta myös performanssi-, maa- ja ympäristötaiteen edelläkävijä, kuten Ateneumin Taidemuseo Outi Heiskasta luonnehti viimeisimmäksi jääneen näyttelyn esittelytekstissä 2021.

Taiteilijana hän piti harteillaan ja helmoissaan näkymätöntä hyttysverkkoa, johon keräsi oppilaansa, ystävänsä, lapsensa, perheensä, niin suuret kuin pienet ilot, niin suuret kuin pienet surut. Ja nyt hän on lähtenyt.

Ateneumin taidemuseo, Taideteollinen Oppilaitos ja Kuvataideakatemia toimivat 1960-luvulla samassa rakennuksessa. Olin juuri aloittanut opinnot syksyllä 1967, ja opiskelijoilla oli tapana istua tauoilla B1-vitosen porraskäytävän ala-aulassa niin, että ohi kulkivat akatemian oppilaat toiseen tai kolmanteen kerrokseen. Aulan penkillä istui nainen, jota kohti kuljimme Markku Keräsen kanssa. Pieni nainen kysyi iloisesti niin kuin saduissa on tapana “Oletteko te veli ja sisar?”, johon vastasimme hämmentyneinä ettemme olleet. Samaisessa rakennuksessa istuimme sitten monet päivät ja illatkin Pentti Kaskipuron grafiikan tunneilla, Outi sekä Kuvataideakatemian oppilaana että Kaskipuron koulun oppilaana. Outi oli opinnoissaan paljon pidemmällä kuin me muut, hän oli oikeastaan Kaskipuron assistentti ja kadonneiden esineiden päälläänseisova etsijä.

Outi Heiskanen oli Helsingin Taiteilijaseuran kunniajäsen vuodesta 2017, ja hän sai myös monia muita huomattavia kunnianosoituksia mm. Pro Finlandia 1984, Suomen valtio, Prinssi Eugen -mitali, 1996, Ruotsi, Helsingin Yliopiston kunniatohtoriksi kutsuminen 1997.

Outi Heiskanen oli esillä eri puolilla maailmaa yksityis- ja yhteisnäyttelyissä, mutta yhtälailla kun hän itse oli fyysisesti läsnä kun tarvittiin, hän osasi myös lähteä. Outista kerrotaankin juttua, ettei aina matkatavaroiden tarvinnut käsittää monia matkalaukkuja, niin kuin esimerkiksi silloin, kun hän lähti saattamaan Katajanokalta Ruotsin-laivalle kotiin palaavia ystäviään Reino-aamutohveleissaan. Kun laiva irtaantui laiturista oli Outi sisällä laivassa ja matka ulkomaille saattoi alkaa matkalaukkuna vain sormessa olevan sormuksen pikkuruinen killuva matkalaukku.

Vuoden taiteilijaksi Outi Heiskanen valittiin 1986, ja hän toi Helsingin Taidehalliin näyttelyn, jossa mm. yhden salin nurkassa lattian rajasta katon korkeuksiin oli erilaisiin kehyksiin sijoitettu vieri viereen pieniä vedoksia. Ne muodostivat tilkkutäkkimäisen portaikon kohti huippua – vähän niin kuin Outi olisi sanonut, että tee vaikka yksi kuva, niin sen viereen on jo helpompi piirtää toinen.

Hänen neuvonsa ystäville tai oppilaille saattoivat olla juuri ne ratkaisevat, näennäisesti ehkä yksinkertaiset, mutta oikeat ja kulloiseenkin pulmaan sopivat. Outi itse kertoi, että kun runoilija ja kirjailija Tomas Tranströmer (1931–2015, Ruotsi) valitti ja suri sitä miten vuosi vuodelta on vaikeampaa kirjoittaa, niin Outi osasi neuvoa lempeästi: Ajattele, että kirjoittaisit niin kuin kauppaan lähtiessäsi: 1 litra maitoa, 1 kilo perunoita.

Viimeisimmiksi näyttelyiksi taiteilijan eläessä jäivät Kansallisgalleria, Ateneumin Taidemuseon Outi Heiskanen retrospektiivi 2021–2022, kuraattoreina Tuula Karjalainen ja Sointu Fritze, ja Saastamoisen säätiön kokoelmanäyttely Kosketus, joka edelleen on esillä, EMMA-Espoon modernin taiteen museo. Siellä voit nähdä parikymmentä Outi Heiskasen teosta ja Georg Grotenfeltin dokumentin Heiskuja (2021).

 

Helsingissä 10.10.2022
Marjatta Hanhijoki

Muita uutisia