Anu Halmesmaa (Sali 1):
Kuolemattomuuden Kaava

"Valmistuin kuvataiteen maisteriksi Helsingin Kuvataideakatemiasta vuonna 2010 ja olen Suomen Kuvanveistäjäliiton jäsen. Työskentelyni keskiössä ovat tilalliset veistoskokonaisuudet, joissa tutkin ihmisen ja luonnon suhdetta, ruumiillisuutta sekä kuolevaisuuden ja kuolemattomuuden välistä jännitettä. 

Vuonna 2025 toteutin urani laajimman näyttelyn Kuolemattomuuden Kaava WAM Kilta -galleriaan. Näyttelyssä kehitin seinäveistostekniikkaani kolmiulotteisempaan suuntaan, ja se rikkoi gallerian kävijäennätyksen (10 088 kävijää). Samana vuonna toteutin Oulun taidemuseolle osallistavan kolmiulotteisen veistoksen osaksi Alakkonää Abstraktia -näyttelyä. Teos jää museon kokoelmiin ja tulee esille uuden lastenmuseon aulaan. Ensimmäinen julkinen teokseni valmistui Kaarina-taloon vuonna 2020.  

Jatkan tänä vuonna "Kuolemattomuuden Kaava"-teemalla, joka käsittele kuoleman hyväksymistä ja esittelee fantasioita kuolemattomuudesta satumaisen ja runsaan estetiikan keinoin. Ottaen yhtälöön mukaan luonnossa esiintyvät muodot yhdistettynä lihalliseen ihmisruumiiseen ja kukitettuihin kimalteleviin tiloihin, joissa kuolemattomuus näyttäytyy rakennettuna illuusiona – tilana, jonka avulla ihminen pyrkii peittämään oman kuolevaisuutensa ja elämän hetkellisyyden.  

Teoksissa kuolemattomuus ei ole päämäärä tai ratkaisu, vaan jatkuva liike – hapuileva yritys ymmärtää ja hyväksyä ihmiselämän rajallisuus. Illuusion rakentaminen toimii keinona lähestyä sitä, mitä ei voi täysin kohdata: kuolemaa, katoamista ja minuutta suurempia kiertokulkuja. Samalla teokset kysyvät, mitä tapahtuu, kun ihminen etääntyy luonnollisesta kuolemisen prosessista ja pyrkii hallitsemaan sitä. Voiko kuolemattomuuden kuvitelma lopulta vieraannuttaa meidät elämästä itsestään? Vai onko juuri tämä kuvitelma se, joka pitää meidät liikkeessä – rakentamassa, etsimässä ja kurottamassa kohti jotakin, joka pysyy aina hieman saavuttamattomana?   

Näyttelyni teoskokonaisuus laajenee tilaksi, jossa katsoja ei ainoastaan katso teosta, vaan astuu sen sisään ja tulee osaksi sen rytmiä, kerroksellisuutta ja merkitysrakennetta. Tilasta muodostuu kokemus, jossa esteettinen ylenpalttisuus ja eksistentiaalinen sisältö kietoutuvat yhteen – paikka, jossa kuolemattomuuden fantasia ja kuolevaisuuden tietoisuus ovat erottamattomia. Kuolema ei näyttäydy teoksissa suoraan kuvattuna, vaan tihkuu esiin hienovaraisina siirtyminä, pieninä häiriöinä ja lähes huomaamattomina nyansseina. Ilo, elämänvoima ja katoavaisuus kietoutuvat yhteen ilman selkeää hierarkiaa.  

Työskentelyni lähtökohtana on tarve ymmärtää – ei ratkaista, vaan pysyä kysymyksen äärellä. Pyrin hahmottamaan omaa suhdettani kuolevaisuuteen, muihin ihmisiin ja luonnon kiertokulkuun. Samanaikaisesti tunnistan halun vastustaa tätä kiertoa: pyrkimyksen säilyttää, pysäyttää ja tehdä pysyväksi jotakin, mikä on lähtökohtaisesti katoavaa.  

En pyri esittämään kuolemattomuutta. Rakennan sen kaipuuta, sen kuvitelmaa – ja tilaa, jossa tuo kaipuu voi hetkellisesti tuntua todelta." 

Huom.! Aukioloajat: ti–to 12–18, pe–su 12–16