Kaisa Huotari:
Sarastuksen ja hämärän kätköt (Sali 2)

Sarastuksen ja hämärän kätköt -näyttelyssä on esillä maalauksia, joiden kehyksiin olen rakentanut koristeelliset avautuvat luukut. Luukkujen kehikkoon kiinnitetty kuva on maalattu säikeiksi leikatulle ja kiertyville kankaille. Avattuina luukut rajaavat tilaa ja verhoavat takana olevaa maalauspohjaa hieman, samalla heijastaen varjoja näyttelytilan seinille. Kuvapintojen limittyessä toisiinsa ne peittävät ja paljastavat kokonaisuudesta yksityiskohtia yllättävällä tavalla. Luukut avataan joka aamu hieman eri asentoihin ja ne suljetaan päivän päätteeksi.

Luukkujen taakse kätkeytyy arkisia kuvauksia pysähtyneistä, merkityksettömältä tuntuvista hetkistä aamun sarastuksesta illan hämärään. Nämä kuvitetut hetket ovat olleet elämässäni eräänlaisia hiljaisia ja hienovaraisia käännekohtia. Niissä konkretisoituu, miten jokin on hiipumassa, jostakin ollaan luopumassa, jotain on paljastumassa ja jotakin uutta alkamassa. Katseen ja havainnon kautta maailma ja sen ilmiöt ovat valaistuneet uudella tavalla; yksittäiset, lähes huomaamattomat hetket paljastavatkin yllättäen jotain syvempää olemassaolosta ja sen luonteesta.

Kuvien kautta tarkastelen intuitiivisia tunnekokemuksia, joista osa herättää haikeutta, ehkä suruakin. Pohjimmiltaan kyseessä on yritys ymmärtää elämän rajallisuuteen liittyviä tunteita ja teemoja. Luonnon kiertokulussa maatuvien olentojen kudokset muuttuvat orgaaniseksi materiaksi ja ne imeytyvät kasvavien kasvien juuristoihin. Vanhan väistyessä tulee tilaa jollekin uudelle, mutta irtipäästäminen voi olla vaikeaa. Tunteita voidaan yrittää salailla tai jopa tukahduttaa, mutta silti jokin sisällä kuiskailee hiljaa kipeitä kysymyksiä.

Miltä tuntuu kun pimeys laskeutuu? Voiko pimeys olla ikuista? Mitä tapahtuu jos viimeinenkin valonlähde sammuu.

Onko seuraavaan sarastukseen vielä pitkänkin aikaa?

Maalaukset muodostavat symbolisen kuvauksen piilopaikasta, jonne katse ja tietoisuus muuten harvoin pysähtyisi. Samalla ne toimivat muistutuksena siitä, että vaikka elämä ympärillämme on hyvin haurasta ja pohjimmiltaan kaikki on ohimenevää, kuvien kautta voimme muistuttaa toisiamme elämän ainutlaatuisuudesta, arvokkuudesta ja sen yksityiskohtiin piirtyvästä merkityksellisyydestä.

Kaisa Huotari (s. 1994) on Helsingissä ja Uuraisilla työskentelevä taiteilija. Jyväskylästä lähtöisin oleva Huotari on valmistunut Taideyliopiston Kuvataideakatemiasta maalaustaiteen maisteriohjelmasta, ja hän on suorittanut taideopinnot myös Kankaanpään taidekoulusta. Huotari työskentelee laajennetun maalauksen kentällä ja tämä on hänen yhdestoista yksityisnäyttelynsä.